Helsingin Sanomien paperilehdellä on pieni hiilijalanjälki

Helsingin Sanomat on selvittänyt painetun päälehtensä ja Nyt-liitteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Lehtien hiilijalanjäljet laskettiin "metsästä asiakkaalle", eli ne sisältävät kasvihuonekaasupäästöt paperinvalmistuksesta, painotoiminnasta ja kuljetuksista.

Yhteistyössä VTT:n kanssa tehdyssä tutkimuksesta selviää, että yksi kappale Helsingin Sanomia tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä noin 185 grammaa ja Nyt-liite 75 grammaa CO2-ekvivalentteina.

"Yksi painettu, kotiinkannettu Hesari tuottaa hiilipäästöjä suunnilleen saman verran kuin ajaisi kilometrin autolla tai lukisi lehteä netistä noin puoli tuntia", Helsingin Sanominen markkinointijohtaja Caroline Lilius kertoo.

Painetun sanomalehden hiilipäästöjen vertailu sähköisen median kanssa on hankalaa, sillä päästöt syntyvät elinkaaren eri kohdissa. Sanomalehden suurimmat päästöt syntyvät paperinvalmistuksessa sekä painotalon sähkönkäytöstä. Sähköisen median päästöt puolestaan syntyvät mm. tietokoneen käyttämästä sähköstä, tietoliikenneverkon infrastruktuurista ja verkkosivua ylläpitävistä palvelimista.

Helsingin Sanomia varten tehdyt laskelmat perustuvat VTT:n (aiemmin KCL:n) tekemään tutkimukseen suomalaisen sanomalehden keskimääräisestä hiilijalanjäljestä. Helsingin Sanomien lehtien päästölaskentaa varten tiedot kerättiin paperitehtailta, painoilta ja eri tietokannoista. Laskelma ei sisällä niitä päästöjä, jotka syntyvät lehden lukemisen jälkeen.

"Painettujen lehtiemme hiilipäästöjen selvittäminen on yksi niistä keinoista, joilla Helsingin Sanomat tukee kestävää kehitystä. Nyt kun lehdenteon kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat on selvitetty, pystymme kartoittamaan toimenpiteet, joilla päästöjä pystytään vähentämään", Lilius sanoo.

"Lehden loppusijoitus kasvattaa kokonaishiilijalanjälkeä jonkin verran. Viemällä lehden kierrätyksen lukija voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että päästöt koko elinkaaren ajalta jäisivät mahdollisimman pieniksi," Lilius muistuttaa.